Kaupunginhallitus · ma 26.10.2026 · § 288
Esitys: Kaupunginhallitus käsittelee esityksen vuoden 2027 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2027–2030 erillisen käsittelyjärjestyksen mukaisesti, sekä esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteen mukaisena esityksen Mikkelin kaupungin vuoden 2027 talousarvioksi ja taloussuunnitelman ohjeellisena vuos…
Tekoälyn tuottama tiivistelmä
Kaupunginhallitus esittää valtuustolle ensi vuoden talousarviota, joka on noin 49 000 euroa ylijäämäinen, ja veroprosentit pysyvät ennallaan. Äänin 7–4 talousarvioon lisättiin tavoite keventää kuntaveroa vaiheittain, mutta esitys Launialan päiväkodin lakkautuksen siirtämisestä kesäkuuhun 2027 hävisi äänestyksen.
Talous ja hankinnat Varhaiskasvatus ja koulut
Tekoälyn (claude-opus-5-5) tekemä tiivistelmä alla olevasta lähteen tekstistä. Ei virallinen asiakirja; tarkista asia aina lähteestä.
Tapio Honkamaa esitti Kirsi Olkkosen, Eero Ahon, Suvi Kähkönen-Valtolan, Jani Sension ja Petri Pekosen kannattamana kohtaan 4.2. (sivu 21) lisäystä "Kaupunkistrategian mukaan Mikkelin tavoite on parantaa vetovoimaansa turvaamalla palvelut ja edistämällä kestävää talouspolitiikkaa, jonka myötä kuntaverotusta kevennetään vaiheittain valtuustokauden aikana." Puheenjohtaja totesi, että äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tapio Honkamaan muutosesitystä, äänestävät ei.
Tapio Honkamaa esitti Kirsi Olkkosen, Eero Ahon, Suvi Kähkönen-Valtolan, Jani Sension ja Petri Pekosen kannattamana kohtaan 4.2. (sivu 21) lisäystä "Kaupunkistrategian mukaan Mikkelin tavoite on parantaa vetovoimaansa turvaamalla palvelut ja edistämällä kestävää talouspolitiikkaa, jonka myötä kuntaverotusta kevennetään vaiheittain valtuustokauden aikana." Puheenjohtaja totesi, että äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tapio Honkamaan muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 4 jaa ääntä (Heli Kauppinen, Jatta Juhola, Anne Puntanen, Jarno Strengell) ja 7 ei ääntä (Tapio Honkamaa, Kirsi Olkkonen, Petri Pekonen, Suvi Kähkönen-Valtola, Eero Aho, Pekka Pöyry, Jani Sensio).
Puheenjohtaja totesi, että äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jatta Juholan muutosesitystä, äänestävät ei.
Puheenjohtaja totesi, että äänestetään siten, että ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Jatta Juholan muutosesitystä, äänestävät ei. Äänestysesitys hyväksyttiin ja suoritetussa äänestyksessä annettiin 7 jaa ääntä (Tapio Honkamaa, Kirsi Olkkonen, Petri Pekonen, Suvi Kähkönen-Valtola, Eero Aho, Pekka Pöyry, Jani Sensio) ja 4 ei ääntä (Jatta Juhola, Anne Puntanen, Heli Kauppinen, Jarno Strengell).
Äänet lähteen mukaisesti. Palvelu ei pisteytä eikä tulkitse äänestyskäyttäytymistä.
Lähteen teksti
Kaupunginhallitus aloitti vuoden 2027 talousarvion ja taloussuunnitelman 2027-2030 käsittelyn kaupunginjohtaja Janne Kinnusen aloituspuheenvuorolla. Sen jälkeen puheenvuoroja pitivät talousjohtaja Tiia Tamlander, henkilöstöjohtaja Petri Mattila, hallintojohtaja Ari Liikanen, maankäyttöjohtaja Topiantti Äikäs ja sivistysjohtaja Virpi Siekkinen.
Asiasta käydyn keskustelun aikana talousarvioon tehtiin seuraaat muutosesitykset:
Merkitään, että Eero Aho ja kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Arto Seppälä saapuivat kokoukseen tämän pykälän käsittelyn aikana. Samalla varajäsen Nina Rasola poistui kokouksesta.
Merkitään, että sekä kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Vesa Kallio poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen.
Merkitään, että kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Oskari Valtola saapui kokoukseen ja poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.
Merkitään, että kaupunginlakimies Annaliisa Leinonen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana.
Merkitään, että kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohta Arto Seppälä ilmoitti olevansa esteellinen talousarviokirjan kohdan 6.7. Miksei Oy -asiakohdan käsittelyssä ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Ilmotus hyväksyttiin.
Merkitään, että pykälät 285-289 käsiteltiin samanaikaisesti.
Merkitään, että kokouksessa pidettiin tauko klo 11.30-12.30.
Esittelijä
Kaupunginhallitus käsittelee esityksen vuoden 2027 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2027–2030 erillisen käsittelyjärjestyksen mukaisesti, sekä esittää kaupunginvaltuustolle, että se
Lisäksi kaupunginhallitus
Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa.
Kuntalain 110 § mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet.
Talousarvio vuodelle 2027 on 49 000 euroa ylijäämäinen. Toiminnan volyymi huomoiden kyseessä on käytännössä nollatulokseen tehty budjetti. Talousarvion valmistelun lähtökohdat ovat kaksijakoiset. Verotulojen kehitys on edelleen varsin hidasta, työllisyystilanne on yleisen taloussuhdanteen takia heikko ja työllisyydenhoidon kustannukset pysyvät siten korkeina. Samanaikaisesti käyttötalouden tasapainottamiseksi tehdyt pitkäjänteiset toimenpiteet, kolmena peräkkäisenä vuonna saavutetut ylijäämäiset tilinpäätökset sekä energiaomaisuusjärjestelyn myötä vahvistunut taseasema luovat toisaalta myös edellytykset talouden tasapainon säilyttämiselle.
Arvioitaessa aiempien vuosien tilinpäätöksiä, vuoden 2026 ennustetta sekä vuoden 2027 talousarvioesitystä voidaan Mikkelin taloudellista tilannetta pitää kokonaisuutena varovaisen vakaana. Talouden liikkumavara on kuitenkin edelleen kapea, eikä käyttötalouteen sisälly merkittävää puskuria toimintaympäristön muutoksia vastaan. Kaupungin vahva tase mahdollistaa nykyisessä tilanteessa kirjanpidollisen nollatuloksen, mutta samalla huomio tulee kiinnittää investointien hallintaan, lainamäärän kehitykseen sekä tulorahoituksen riittävyyteen.
Valtakunnallisesti kuntatalouteen kohdistuu edelleen merkittäviä paineita. Julkisen talouden sopeutustarve, kuntien rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset sekä epävarmuus kuntien tulevasta rahoituspohjasta luovat painetta verotuksen kiristämiselle monissa kunnissa. Erikseen käsiteltävässä veroprosenttipykälässä Mikkelin kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentteihin ei kuitenkaan esitetä muutoksia. Verotuksen keventämiselle ei nykyisessä tilanteessa ole realistisia edellytyksiä. Kaupunki on vuodesta 2018 lähtien toteuttanut erilaisia talouden tasapainotustoimenpiteitä lähes 40 miljoonan euron edestä, minkä johdosta säästömahdollisuudet ilman palveluvaikutuksia ovat aiempaa rajallisemmat.
Pidemmän aikavälin talousnäkymässä merkittävimmät odotukset kohdistuvat edelleen valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen. Vuoden 2025 lopulla kariutunut uudistus jätti edelleen voimaan sote-uudistuksen yhteydessä luodun vos-laskennan, jonka vaikutukset ovat Mikkelin kannalta erittäin epäedulliset. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä sisältää merkittäviä sote-uudistuksen siirtoeriä, joiden vuoksi Mikkelin valtionosuudet jäävät edelleen huomattavasti valtakunnallista keskiarvoa alhaisemmalle tasolle. Mikkelin valtionosuuksien määrä asukasta kohden vuonna 2027 on vain 260 euroa, kun valtakunnallinen keskiarvo on 742 euroa/asukas; sote-erät leikkaavat Mikkelin valtionosuuksia yli 17,2 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Mikkeli jatkaa aktiivista edunvalvontatyötä yhdessä muiden kaupunkien kanssa järjestelmän uudistamiseksi seuraavalla hallituskaudella. Oikeudenmukaisempi, kuntien nykyistä tehtäväkenttää vastaava valtionosuusjärjestelmä vahvistaisi Mikkelin taloudellisia toimintaedellytyksiä, vaikka kuntien valtionosuuksien kokonaismäärää ei valtion taholta voitaisikaan kasvattaa.
Taloussuunnitelmakausi 2027–2030 on laadittu siten, että käyttötalous säilyy tasapainossa koko suunnitelmakauden ajan. Suunnitelmavuosien tulokset ovat niukasti ylijäämäisiä, mutta tulevaisuuden näkymään sisältyy edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä. Väestön ikääntyminen, asukasmäärän väheneminen, työikäisen väestön osuuden supistuminen, kuntien rahoitukseen kohdistuvat muutokset sekä työllisyyskehityksen epävarmuus muodostavat keskeiset riskitekijät kaupungin taloudelle. Samanaikaisesti kaupungin kasvu- ja elinvoimatyössä korostuvat erityisesti datatalouteen, kokonaisturvallisuuteen, vihreään siirtymään, yritysinvestointeihin ja kansainvälistymiseen liittyvät mahdollisuudet, joiden onnistunut hyödyntäminen on tärkeää verotulopohjan ja siten talousnäkymien vahvistamiseksi tulevina vuosina.
Kaupunginhallitus vahvisti 1.6.2026 § 184 talousarvioraamin vuodelle 2027 ja valtuutti talouspalvelut laatimaan lautakunnille ja johtokunnille talousarvion valmisteluohjeet. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen -145 miljoonan euron toimintakate on 308 000 euroa kaupunginhallituksen hyväksymää raamitasoa heikompi, mikä johtuu työmarkkinatuen kuntaosuuden budjettivarauksen ylöspäin tarkentamisesta talousarviovalmistelun aikana. Talousarvioesitys on tästä huolimatta saatu pidettyä niukasti ylijäämäisenä. Valtionosuuslaskelmat ovat talousarvioraamin hyväksymisen jälkeen heikentyneet, mutta niiden lasku tulee katetuksi verotuloennusteen sekä rahoitustuottojen hieman kohentuneilla näkymillä. Talousarviovuoden vuosikate on 20,9 miljoonaa euroa, joka riittää kattamaan investointiohjelmassa vuodelle 2027 esitettävien investointien 19,2 miljoonan euron nettosumman.
Kaupunginjohtajan esitys vuoden 2027 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi vuosiksi 2027–2030 on liitteenä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma käsitellään omana asiakohtanaan.
Kaupunginjohtajalle talousarvion johdosta annettavat valtuutukset talousarviolainojen nostamiseen, lainojen suojaamiseen ja investointiohjelman mukaisten osakesijoitusten hankintapäätöksiin sekä kaupunginhallitukselle annettava valtuutus konsernilainojen myöntämiseen käsitellään teknisesti erillisenä päätöspykälänä.
Hallintosäännön 44 §:n mukaan aluejohtokunnat antavat lausunnon kaupunkistrategian sekä talousarvion ja -suunnitelman valmistelusta sekä asioista, joiden ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Aluejohtokuntien antamat lausunnot sekä vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston lausunnot on koostettu liitteeksi.
Myös koko kaupunkiorganisaation kattava riskirekisteri esitetään salassa pidettävänä liitteenä (julkisuuslaki 621/1999 24.1 §:n kohdat 15 ja 17).