Talous
Mihin Mikkelin rahat menevät?
Kokonaiskuva
Riittivätkö rahat vuonna 2025?
Vuosikate kertoo, paljonko rahaa jäi investointeihin ja lainojen lyhentämiseen; tilikauden tulos ottaa huomioon myös omaisuuden kulumisen.
- VerotulotKunnallisvero, kiinteistövero ja osuus yhteisöverosta. +139,1 M€
- ValtionosuudetValtion rahoitus kunnan peruspalveluihin. +14,0 M€
- ToimintatuototMyynti, asiakasmaksut, tuet ja vuokrat. +58,0 M€
- Rahoituserät, nettoKorko- ja osinkotuotot miinus korko- ja muut rahoituskulut. +3,7 M€
- ToimintakulutPalkat, palvelujen ostot, tarvikkeet ja avustukset. −190,0 M€
- Valmistus omaan käyttöönKaupungin omana työnä tekemät investoinnit (toimintakate − toimintatuotot + toimintakulut). +428 951 €
- VuosikateTästä rahoitetaan investoinnit ja lainojen lyhennykset. 25,2 M€
- PoistotRakennusten, katujen ja koneiden kuluminen kirjanpidossa. −22,8 M€
- Satunnaiset erätKertaluonteiset erät, esimerkiksi omaisuuden myynti. 0 €
- Tilikauden tulosYlijäämä (+) tai alijäämä (−). 2,4 M€
Vuodesta 2023 sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointialueen vastuulla, joten tulot ja menot ovat aiempaa pienemmät. Vuosia ei voi verrata suoraan vuoden 2022 yli.
Yhteenveto 2025
Tuloja oli 211,1 M€ ja toimintamenoja 190,0 M€. Investointeihin ja lainojen lyhennyksiin jäi 25,2 M€ (489 € asukasta kohden).
Tilikauden tulos: 2,4 M€ ylijäämää.
Poistot (22,8 M€) kuvaavat rakennusten ja infran kulumista: jos vuosikate on niitä pienempi, omaisuutta kuluu nopeammin kuin tulorahoitus riittää korvaamaan.
Tulot 2025
Mistä rahat tulevat?
- Kunnallisvero (ansiotulot)
- 103,5 M€ 49 %
- Kiinteistövero ja muut verot
- 22,7 M€ 11 %
- Osuus yhteisöverosta
- 12,9 M€ 6 %
- Valtionosuudet
- 14,0 M€ 7 %
- Myyntituotot
- 34,5 M€ 16 %
- Maksutuotot
- 4,5 M€ 2 %
- Tuet ja avustukset
- 3,9 M€ 2 %
- Muut toimintatuotot (mm. vuokrat)
- 15,1 M€ 7 %
Verotulot ovat 66 % kaupungin tuloista. Jokaisesta 100 eurosta 66 € tulee veroista, 7 € valtiolta ja loput palvelujen myynnistä, maksuista ja vuokrista.
Kiinteistövero ja muut verot = verotulot − kunnallisvero − yhteisövero (vuoteen 2020 asti tilastossa yhdistetty).
Menot 2025
Mihin rahat menevät?
- Henkilöstökulut
- 98,1 M€ 51 %
- Palvelujen ostot
- 55,3 M€ 29 %
- Aineet, tarvikkeet ja tavarat
- 14,6 M€ 8 %
- Avustukset
- 13,5 M€ 7 %
- Muut toimintakulut (mm. vuokrat)
- 8,5 M€ 4 %
- Korkokulut
- 3,3 M€ 2 %
Jokaisesta 100 eurosta 51 € menee kaupungin oman henkilöstön palkkoihin ja 29 € ostopalveluihin.
Menolajeittain (kaupungin ulkoiset menot). Palveluittain alla. Keneltä ostetaan →
Palveluittain 2025
Mihin palveluihin rahaa käytetään?
Nettokustannus = palvelun kulut miinus sen omat tulot (asiakasmaksut, myynti, tuet). Erotus katetaan veroilla ja valtionosuuksilla. Kuluissa ovat mukana myös kaupungin sisäiset erät, kuten omien tilojen vuokrat.
- Perusopetus
- 55,4 M€ · 1 074 €/asukas
- Varhaiskasvatus
- 32,6 M€ · 632 €/asukas
- Työllisyyspalvelut ja kotoutumisen palvelut
- 10,3 M€ · 200 €/asukas
- Kadut ja yleiset alueet
- 9,7 M€ · 188 €/asukas
- Lukiokoulutus
- 9,2 M€ · 179 €/asukas
- Liikunta- ja ulkoilupalvelut
- 6,7 M€ · 130 €/asukas
- Kulttuuripalvelut
- 4,5 M€ · 88 €/asukas
- Elinkeinojen edistäminen
- 4,1 M€ · 79 €/asukas
- Esiopetus
- 4,0 M€ · 77 €/asukas
- Joukkoliikenne ja muut liikkumisen palvelut
- 3,5 M€ · 67 €/asukas
- Yleishallinto ja vaalit
- 3,2 M€ · 63 €/asukas
- Kirjastopalvelut
- 3,0 M€ · 58 €/asukas
- Muut palvelut (14)
- 11,6 M€
Toiminnot, joiden tulot ylittävät kulut (7)
Esimerkiksi tilojen vuokraus ja vesihuolto saavat tuloja myös kaupungin omilta palveluilta (sisäiset vuokrat ja maksut), joten niiden "nettokustannus" on negatiivinen. Sama raha näkyy kuluna niissä palveluissa, jotka tiloja käyttävät.
- Vuokrauspalvelut
- −12,2 M€
- Vesihuolto
- −7,7 M€
- Kiinteistön muodostaminen
- −4,2 M€
- Maaomaisuuden hallinta
- −1,0 M€
- Pysäköinnin järjestäminen ja valvonta
- −302 342 €
- Maa- ja metsätaloustuotteet
- −199 165 €
- Sosiaali- ja terveydenhuollon tulot ja menot
- −283 €
Valtiokonttorin palveluluokitus (kuntien yhteinen). Kaupungin oma organisaatio (lautakunnat) voi jakaa palvelut eri tavoin.
Lähde: Valtiokonttori · palveluluokittain 2025 · päivitetty 5.11.2026 · Tietoja lähteestä
Veroprosentti
Paljonko Mikkeli perii kunnallisveroa?
Vuonna 2026 kunnallisvero on 9,40 % verotettavasta ansiotulosta.
Näytä taulukkona
| Vuosi | % |
|---|---|
| 2013 | 19,75 |
| 2014 | 20,00 |
| 2015 | 20,00 |
| 2016 | 20,00 |
| 2017 | 20,50 |
| 2018 | 20,50 |
| 2019 | 20,50 |
| 2020 | 22,00 |
| 2021 | 22,00 |
| 2022 | 22,00 |
| 2023 | 9,36 |
| 2024 | 9,40 |
| 2025 | 9,40 |
| 2026 | 9,40 |
Vuonna 2023 kaikkien kuntien tuloveroprosenttia alennettiin lailla 12,64 prosenttiyksikköä, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille. Pudotus ei siis tarkoita veronkevennystä. Lähde: kaupungin tilinpäätösten veroprosenttitaulukot; 2026 talousarviosta.
Kiinteistövero 2025
Kiinteistöveroprosentit
- Yleinen kiinteistövero
- 1,37 % 2013: 1,00 %
- Vakituinen asuinrakennus
- 0,62 % 2013: 0,50 %
- Muu asuinrakennus (esim. mökki)
- 1,50 % 2013: 1,10 %
- Rakentamaton rakennuspaikka
- 4,00 % 2013: 3,00 %
- Voimalaitos
- 3,10 % 2013: 2,50 %
Prosentti rakennuksen tai maan verotusarvosta. Kiinteistöverot toivat vuonna 2025 noin 22,7 M€ (sisältää muut pienet verot).
Vertailu
Mikkeli ja kaikki kunnat 2025
Euroa asukasta kohden, jotta eri kokoisia kuntia voi verrata. "Kaikki kunnat" on 292 Manner-Suomen kunnan yhteenlaskettu luku jaettuna niiden asukasmäärällä. Vertailu on taustatietoa, ei paremmuusjärjestys: kuntien tehtävät, ikärakenne ja palveluverkko eroavat.
| € / asukas 2025 | Mikkeli | Kaikki kunnat | Ero |
|---|---|---|---|
| Verotulot | 2 698 | 2 479 | +219 |
| josta kunnallisvero | 2 008 | 1 754 | +254 |
| Valtionosuudet | 272 | 723 | −451 |
| Toimintakate (palvelujen nettokulut) | −2 553 | −2 765 | +212 |
| Vuosikate | 489 | 514 | −25 |
| Investoinnit | 341 | 807 | −466 |
| Lainakanta 31.12. | 4 052 | 3 595 | +457 |
| Kertynyt yli-/alijäämä | 2 194 | 3 191 | −997 |
Mukana kaikki 292 Manner-Suomen kuntaa (Tilastokeskuksen aluejako). Kunnat on tunnistettu Valtiokonttorin aineistosta raportoijina, joilla on verotuloja (kuntayhtymillä ei ole). Ahvenanmaan kunnat eivät ole aineistossa, joten väkiluku on Manner-Suomen. Toimintakate on negatiivinen: se kuvaa palvelujen nettokuluja, jotka katetaan veroilla ja valtionosuuksilla.
Lähde: Valtiokonttori · kuntien tilinpäätökset 2025 · päivitetty 5.11.2026 · Tietoja lähteestä
Lähde: Tilastokeskus · väkiluku 31.12. · päivitetty 3.11.2026 · Tietoja lähteestä