Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkko

Kaupunkikehityslautakunta käsitteli itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkoratkaisua kokouksessaan 6.10.2026. Asian käsittelyn pohjana oli viranhaltijatyöryhmän laatima Itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys 2026 liitteineen, jossa tarkasteltiin väestökehitystä, alueen palveluverkon tulevaisuutta, kiinteistöjen kuntoa, taloudellisia vaikutuksia sekä uuden päiväkoti- ja koulukokonaisuuden sijaintivaihtoehtoja.

Viranhaltijatyöryhmän selvityksessä esitettiin, että itäisen alueen uusi noin 450 oppilaan alakoulu ja 150-paikkainen päiväkoti sijoitetaan Savilahden itäiselle alueelle, ns. Lähemäen seurakuntatalon alueelle (myöh. Paukkulan alue). Lisäksi esitettiin Tikanpellon nykyisen päiväkodin korvaamista uudella päiväkotirakennuksella.

Kaupunkikehityslautakunta ei hyväksynyt esittelijän päätösehdotusta. Äänestysten jälkeen lautakunta päätti muutosesityksen mukaisesti, että hanke toteutetaan kaksivaiheisena ja että perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen tilaratkaisut käsitellään erillisinä kokonaisuuksina siten, että tarveselvitys päivitetään alueen kaikki päiväkodit huomioiden.

Kaupunkikehityslautakunta ei päätöksessään ottanut kantaa uuden päiväkoti- ja koulukokonaisuuden sijaintipaikkaan eikä pyytänyt asiasta lausuntoja muilta toimielimiltä tai vaikuttamistoimielimiltä.

Toisin kuin kaupunkikehityslautakunta erotti toisistaan koulun ja päiväkodin toteutukset asian käsittelyn tässä vaiheessa katsotaan, että päiväkodin ja koulun toteuttaminen yhtenä kiinteistökokonaisuutena tukee lapsen eheää kasvun ja oppimisen polkua varhaiskasvatuksesta perusopetukseen sekä vahvistaa henkilöstön välistä yhteistyötä, tiedonkulkua ja oppimisen varhaista tukea. Yhteinen toimintaympäristö sujuvoittaa nivelvaiheita, lisää lasten turvallisuuden tunnetta ja edistää yhtenäisen toimintakulttuurin rakentumista. Samalla ratkaisu on rakentamisen ja kiinteistönpidon näkökulmasta kokonaistaloudellinen. Yhteiskäyttöiset tilat vähentävät päällekkäisten neliöiden tarvetta, parantavat tilatehokkuutta sekä pienentävät rakentamisen, energiankäytön ja ylläpidon sekä ruoka- ja puhtauspalvelujen kustannuksia. Yhteinen päiväkoti- ja koulukokonaisuus luo edellytykset laadukkaille sivistyspalveluille ja monipuoliselle tilojen käytölle sekä vastuulliselle kiinteistötaloudelle koko rakennuksen elinkaaren ajan.

Valmistelussa on tarkasteltu erityisesti Peitsarin ja Paukkulan alueiden soveltuvuutta uuden päiväkoti- ja koulukokonaisuuden sijoituspaikaksi.

Peitsari muodostaa vahvan vaihtoehdon erityisesti nykyisen palveluverkon, saavutettavuuden ja olemassa olevan kaupunkirakenteen näkökulmasta. Entinen koulupaikka tarjoaa toiminnallista jatkuvuutta, ja ratkaisu tukisi kaupunkistrategian tavoitteita sujuvasta ja turvallisesta arjesta, toimivista oppimisympäristöistä sekä lapsi- ja perhemyönteisistä palveluista. Peitsari vahvistaisi nykyisiä itäisiä asuinalueita ja muodostaisi palveluverkkonäkökulmasta selkeän ja tarkoituksenmukaisen investoinnin.

Paukkula alue tarjoaa myös vastaavanlaisen vahvan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen oppimisympäristön. Paukkulan alue puolestaan mahdollisuuden tarkastella lisäksi hanketta osana laajempaa kaupunkikehitystä. Päiväkoti- ja koulukampus voidaan integroida osaksi Satamalahden ja Paukkulan alueiden kehittämistä, uutta asumista, liikunta- ja virkistyspalveluita sekä yksityisten investointien toteutumisedellytyksiä. Tällöin kyse ei ole ainoastaan palveluverkon uudistamisesta, vaan investoinnista, joka voi samanaikaisesti tukea kaupungin kasvua, vetovoimaa ja elinvoimaa.

Kaupunkistrategian näkökulmasta Paukkulan ratkaisu kytkeytyy useisiin strategisiin tavoitteisiin samanaikaisesti. Alue tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa kaupungin vetovoimaisia ranta-alueita, tukea uusien asuntoalueiden rakentumista sekä tehdä Saimaa- ja vesistöympäristöstä näkyvä osa kaupunkilaisten arkea ja oppimisympäristöä. Samalla koulu- ja päiväkotikokonaisuus voi toimia alueen kehittämisen ankkuri-investointina, joka lisää ympäröivien alueiden houkuttelevuutta sekä julkisten että yksityisten investointien kohteena.

Merkittävissä palveluverkkoinvestoinneissa on perusteltua arvioida myös investoinnin välillisiä vaikutuksia kaupungin elinvoimaan. Kaupungin väestökehityksen ollessa pitkällä aikavälillä haastava korostuu niiden investointien merkitys, joilla voidaan samanaikaisesti turvata palvelut, vahvistaa kaupungin veto- ja pitovoimaa sekä luoda edellytyksiä uusille asukkaille, yrityksille ja investoinneille. Paukkulan vaihtoehdossa nämä vaikutukset ovat laajempia kuin pelkästään sivistyspalveluihin kohdistuvat vaikutukset.

Strategisesta näkökulmasta arvioituna Paukkulan vaihtoehdon keskeinen vahvuus on, että välttämätön palveluverkkoinvestointi voidaan kytkeä kaupungin laajempaan kehittämiseen. Tällöin samalla investoinnilla voidaan edistää hyvinvointia, laadukkaita oppimisympäristöjä, kaupunkirakenteen uudistumista, asumisen kehittämistä, investointien houkuttelua sekä kaupungin pitkän aikavälin elinvoimaa. Tämän vuoksi Paukkulan aluetta voidaan pitää kokonaisvaikutuksiltaan ensisijaisena vaihtoehtona itäisen alueen uuden päiväkoti- ja koulukokonaisuuden sijaintipaikaksi.

Valmistauduttaessa vuoden 2027 talousarviokäsittelyyn voidaan havaita kaupungin talouden viime vuosina tasapainottuneen, mutta liikkumavara on nyt ja jatkossakin kapea. Erityisesti alueen väestökehitys, eli asukasmäärän vähentyminen ja iäkkäämmän väestönosan suhteellisen osuuden jatkuva kasvu lasten ja nuorten sekä työikäisten osuuden vastaavasti vähentyessä, luo haasteita niin talouden hallinnalle kuin palveluverkon kehittämisellekin. Erityisesti lasten ja nuorten määrän varsin jyrkäksi ennustettu vähentyminen on pystyttävä huomioimaan viisaasti ennakoiden palveluverkkoa kehitettäessä ja investointiratkaisuja tehdessä. Käytännössä muutokset on siis huomioitava kaupungin päiväkoti- ja kouluverkossa sekä näiden tukipalveluissa. Sivistyslautakunnan alaisten palveluiden tuotanto muodostaa yli 41 prosenttia kaupungin käyttötalouden menoista, mikä on nykyisen lainsäädännön mukaisella kuntien tehtäväkentällä hyvin tyypillinen suhdeluku. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että talouden hallinta ja tiedossa oleviin muutoksiin sopeutuminen väistämättä vaativat myös sivistyspalveluiden rakenteiden tarkastelua ja tehostamista. Useamman pienen, asiakasmäärältään jatkuvasti supistuvan yksikön ylläpitämisen ja niiden peruskorjaamisen sijasta on taloudellisesti tehokkaampaa keskittää toimintoja suurempiin yksiköihin.

Investointien arvioinnissa on perusteltua tarkastella paitsi rakentamiskustannuksia myös investoinnin aikaansaamaa laajempaa yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta. Mikäli koulu- ja päiväkotikampus toteutetaan alueelle, joka samalla vauhdittaa asumisen, palveluiden, vapaa-ajan toimintojen ja yksityisten investointien toteutumista, muodostuu kaupungin investoinnille laajempi tuotto kuin mitä pelkästään palveluverkon kustannusvertailu osoittaa. Tällöin investointi tukee kaupungin taloudellista kestävyyttä paitsi käyttötalouden tehostumisen myös elinvoiman vahvistumisen kautta.

Nyt puheena olevan koulu-ja päiväkotihankkeen prosessin johtamisen näkökulmasta katsotaan, että asian jatkovalmistelun tueksi on tarpeen hankkia lausunnot sivistyslautakunnalta, hyvinvointilautakunnalta sekä kaupungin vaikuttamistoimielimiltä. Selvyyden vuoksi todetaan, että jatkovalmistelun lähtökohtana on alakoulun ja päiväkodin sijoittaminen Paukkulan alueelle, jonka edellytyksiä on tarkasteltu valmistelun yhteydessä osana itäisen alueen päiväkoti- ja kouluverkkoselvitystä. Lausuntojen perusteella asia tuodaan kaupunginhallituksen ja palveluverkkoratkaisuna edelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi.