Päätökset / Lupa- ja valvontajaosto / 19.3.2026 / § 18
Lupa- ja valvontajaosto · to 19.3.2026 · § 18
Esitys: Päätösehdotus Lupa- ja valvontajaosto päättää, että ilmajohdon saa sijoittaa Mikkelin kaupungin Heinälahden alueelle kiinteistölle 491–452–1–61 hakijan liitekartassa esittämän sijoitusvaihtoehdon 1 mukaisesti.
Tekoälyn tuottama tiivistelmä
Järvi-Suomen Energia saa rakentaa uuden pienjännitteisen sähköilmajohdon Heinälahdessa Syväjärventien varteen noin 250 metrin matkalle yksityisen maanomistajan maalle, vaikka sopimukseen ei päästy. Maakaapelia ei pidetty järkevänä kallioisen maaston ja vesijohdon vuoksi.
Ympäristö ja energia Rakennukset ja kiinteistöt
Tekoälyn (claude-opus-5-5) tekemä tiivistelmä alla olevasta lähteen tekstistä. Ei virallinen asiakirja; tarkista asia aina lähteestä.
Lähteen teksti
Hyväksyttiin.
Merkitään, että pöytäkirja tämän pykälän osalta tarkastettiin kokouksessa.
Esittelijä
Päätösehdotus
Lupa- ja valvontajaosto päättää, että ilmajohdon saa sijoittaa Mikkelin kaupungin Heinälahden alueelle kiinteistölle 491–452–1–61 hakijan liitekartassa esittämän sijoitusvaihtoehdon 1 mukaisesti.
Hakija ja maanomistaja voivat sopia sijoittamisesta päätöksestä poikkeavallakin tavalla. Maastossa johdon ja pylväiden täsmällinen sijoituspaikka tulee valita niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa maanomistajalle.
Kuvaus
Järvi-Suomen Energia Oy on jättänyt rakentamislain 131 §:n mukaisen hakemuksen yhdyskuntateknisen laitteen ja johdon sijoittamiseen (uusi 1 kV pienjänniteilmalinja) Mikkelin kaupungissa, Heinälahdessa. Sähköverkon saneerauksella pyritään vastaamaan sähkömarkkinalain (588/2013) verkkoyhtiöille asettamaan velvollisuuteen parantaa sähkönjakelun toiminnan laatuvaatimuksia sähköjärjestelmän ja -verkkojen toimintavarmuuden näkökulmasta.
Hakija ei ole päässyt sopimukseen johtojen ja laitteiden sijoittamisesta kiinteistön 491–452–1–61 maanomistajan kanssa kiinteistön alueelle sijoitettavasta ilmajohdosta vajaan 250 metrin matkalle. Muiden maanomistajien osalta ilmajohtovaihtoehdosta on sopimukset. Liitteenä olevan hakemuksen liitekartassa on kuvattu hakemuksessa tarkoitetun alueen sijainti.
Hakijan perustelut
Ilmajohto alkaa Haukkakorholantieltä ja jatkuu Syväjärventielle. Ilmajohto tarvitsee johtokatua 1,5 metrin leveydeltä pylväiden molemmille puolille. Syväjärventien pohjoispuolella kulkee vesijohto. Vesijohdon vuoksi pylväät joudutaan sijoittamaan noin 3–4 metrin päähän tiestä, riippuen siitä, millä kohdilla vesijohto maastossa kulloinkin kulkee.
Maakaapelivaihtoehto ei ole hakijan esittämä vaihtoehto. Maakaapeli sijoittuisi kiinteistöjen 491–452–1–61 ja 491–452–1–24 alueelle. Naapurikiinteistön 491–452–1–24 omistaja ei hyväksy maakaapelia, koska on hyväksynyt jo omalle kiinteistölleen ilmajohdon, joten hän ei enää hyväksy Syväjärventielle maakaapelia toiseen kohtaan hänen maalleen. Alue on kallioista ja pintakallio on näkyvillä useassa kohdassa Syväjärventiellä. Kallioisuus on syy miksi tämä 1 kV reitti on järkevintä rakentaa ilmajohtona. Maakaapelin rakentaminen aiheuttaa lisäkustannuksia ja on työläs sekä hankala toteuttaa. Kalliota jouduttaisiin louhimaan, joka on taas riski vieressä olevalle runkovesiputkelle (hakemuksella kuva kallioperästä). Runkovesiputken olemassaolo vaikeuttaa maakaapelin sijoittamista maahan. Vesilaitoksella ei ole saatavissa vesijohdon tarkkaa syvyystietoa.
Hakija on selvittänyt myös toista reittiä Haukkakorventien kautta. Haukkakorventie on maastona myös kallioista ja soveltuu huonosti maakaapelointiin. Lisäksi tämä reitti vaatisi vesistökaapelin laskun Syväjärveen.
Hakija on esittänyt kustannusvertailun. Vaihtoehdon 1 ja vaihtoehdon 2 investointikustannusten ero on 149 %. Maakaapelointi on rakentamisvaiheessa selvästi kalliimpi vaihtoehto.
Selvitykset
Maanomistajan kuuleminen
Maanomistajaa on kuultu 2.2.2026 lähetetyllä kirjeellä, jonka vastausaika päättyi 11.3.2026. Maanomistaja ei ole antanut vastinetta.
Oikeusohjeet
Rakentamislain (RakL) 131 §:n mukaan kiinteistön omistaja ja haltija ovat velvollisia sallimaan yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon sijoittamisen omistamalleen tai hallitsemalleen alueelle, . Sama koskee johtoihin liittyviä vähäisiä laitteita ja rakennelmia. Johtoa tai muuta laitetta ei saa rakentaa niin, että . Jollei sijoittamisesta ole sovittu kiinteistön omistajan ja haltijan kanssa, sijoittamisesta päättää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Sijoittamisesta päätettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, . Sopimus johdon tai muun laitteen sijoittamisesta sitoo myös kiinteistön uutta omistajaa ja haltijaa.
Jos asianosaiset eivät pääse sopimukseen korvauksesta, asia ratkaistaan noudattaen, mitä kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa säädetään lunastuskorvauksen määräämisestä.
Perustelut
Kiinteistöille ei aiheuteta kohtuutonta haittaa, koska ilmajohto (johtokatu on linjan molemmin puolin 1,5 m) sijoittuu kiinteistöllä 250 m matkalla tien laitaan ja kyseisen kiinteistön rajan tuntumaan.
Hakija on esittänyt kustannusvertailun ja tutkinut muita vaihtoehtoja. Maakaapeli on 149 % kalliimpi vaihtoehto ja maaperän kallioisuudesta sekä vesijohdosta johtuen maakaapelointia ei voi tyydyttävästi toteuttaa. Johdon sijoittamista ei voi tyydyttävästi ja kohtuullisin kustannuksin järjestää muulla tavoin.
Lupa- ja valvontajaoston sijoittamista koskeva päätös ei estä hakijaa ja maanomistajia sopimasta linjan sijoittamisesta päätöksestä poikkeavalla tavalla. Mahdollisista asianosaisten kesken sovituista muutoksista tulee kuitenkin ilmoittaa rakennusvalvontaan.
Mikkelin lupa- ja valvontajaosto ei käsittele korvausasioita. Mikäli maanomistajan kanssa ei päästä sopimukseen korvauksista, määrittelee maanmittauslaitos korvaukset lunastuslain mukaisessa korvaustoimituksessa.