Siirry sisältöön
Mikkeli360 Avoin näkymä kaupunkiin
Valikko

Talous

Mihin Mikkelin rahat menevät?

Talousarvio, toteuma (tilinpäätös) ja ostolaskut ovat eri asioita, ja ne pidetään erillään. Kaikki luvut ovat kaupungin omia lukuja ilman kuntakonsernin yhtiöitä.

Kokonaiskuva

Riittivätkö rahat vuonna 2017?

Kaupungin tulot ja menot tilinpäätöksen mukaan, kuin tiliote. Vuosikate kertoo, paljonko rahaa jäi investointeihin ja lainojen lyhentämiseen; tilikauden tulos ottaa huomioon myös omaisuuden kulumisen.

Tulot ja menot 2017, euroa
  1. VerotulotKunnallisvero, kiinteistövero ja osuus yhteisöverosta. +201,6 M€
  2. ValtionosuudetValtion rahoitus kunnan peruspalveluihin. +112,8 M€
  3. ToimintatuototMyynti, asiakasmaksut, tuet ja vuokrat. +69,4 M€
  4. Rahoituserät, nettoKorko- ja osinkotuotot miinus korkokulut. +5,8 M€
  5. ToimintakulutPalkat, palvelujen ostot, tarvikkeet ja avustukset. −363,4 M€
  6. Valmistus omaan käyttöön ym.Esimerkiksi kaupungin omana työnä tekemät investoinnit. +506 000 €
  7. VuosikateTästä rahoitetaan investoinnit ja lainojen lyhennykset. 26,7 M€
  8. PoistotRakennusten, katujen ja koneiden kuluminen kirjanpidossa. −23,2 M€
  9. Satunnaiset erätKertaluonteiset erät, esimerkiksi omaisuuden myynti. 0 €
  10. Tilikauden tulosYlijäämä (+) tai alijäämä (−). 3,4 M€

Yhteenveto 2017

Tuloja oli 383,8 M€ ja toimintamenoja 363,4 M€. Investointeihin ja lainojen lyhennyksiin jäi 26,7 M€ (491 € asukasta kohden).

Tilikauden tulos: 3,4 M€ ylijäämää.

Poistot (23,2 M€) kuvaavat rakennusten ja infran kulumista: jos vuosikate on niitä pienempi, omaisuutta kuluu nopeammin kuin tulorahoitus riittää korvaamaan.

Ostolaskut

Keneltä ja mitä Mikkeli ostaa?

Toimittajat, kululajit, ostavat yksiköt ja muutokset vuosittain.

Ostoihin →

Kaupunkikonserni

Mitä kaupunki omistaa?

Kaupungin yhtiöt, kuten ESE, Mikalo ja Metsäsairila: liikevaihto, tulos, velat ja henkilöstö vuosittain.

Kaupungin yhtiöihin →

Hankinnat

Mitä kilpailutetaan nyt?

Kaupungin ja yhtiöiden avoimet tarjouspyynnöt, tietopyynnöt ja ratkenneet hankinnat Hilmasta.

Hankintoihin →

Työttömyysturvan kuntaosuus

Mitä työttömyys maksaa kaupungille?

Kaupungin osuus mikkeliläisten työttömyysturvasta vuodesta 2025 alkaen kuukausittain ja työttömyyden keston mukaan.

Kuntaosuuteen →

Tulot 2017

Mistä rahat tulevat?

Kunnallisvero (ansiotulot)
169,4 M€ 44 %
Kiinteistövero ja muut verot
18,9 M€ 5 %
Osuus yhteisöverosta
13,3 M€ 3 %
Valtionosuudet
112,8 M€ 29 %
Myyntituotot
36,7 M€ 10 %
Maksutuotot
5,3 M€ 1 %
Tuet ja avustukset
4,2 M€ 1 %
Muut toimintatuotot (mm. vuokrat)
23,2 M€ 6 %

Verotulot ovat 53 % kaupungin tuloista. Jokaisesta 100 eurosta 53 € tulee veroista, 29 € valtiolta ja loput palvelujen myynnistä, maksuista ja vuokrista.

Kiinteistövero ja muut verot = verotulot − kunnallisvero − yhteisövero (vuoteen 2020 asti tilastossa yhdistetty).

Menot 2017

Mihin rahat menevät?

Henkilöstökulut
97,0 M€ 27 %
Palvelujen ostot
227,5 M€ 62 %
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
14,9 M€ 4 %
Avustukset
15,7 M€ 4 %
Muut toimintakulut (mm. vuokrat)
8,3 M€ 2 %
Korkokulut
949 000 € 0 %

Jokaisesta 100 eurosta 27 € menee kaupungin oman henkilöstön palkkoihin ja 62 € ostopalveluihin.

Menolajeittain (kaupungin ulkoiset menot). Palveluittain alla. Keneltä ostetaan →

Palveluittain 2017

Mihin palveluihin rahaa käytetään?

Palveluittainen erittely on saatavilla vuodesta 2023. Sitä ennen kunnat raportoivat eri palveluluokituksella, jota ei voi luotettavasti verrata (ja sosiaali- ja terveyspalvelut olivat vielä kaupungin vastuulla).

Veroprosentti

Paljonko Mikkeli perii kunnallisveroa?

Vuonna 2026 kunnallisvero on 9,40 % verotettavasta ansiotulosta.

Tuloveroprosentti
Näytä taulukkona
Vuosi %
2013 19,75
2014 20,00
2015 20,00
2016 20,00
2017 20,50
2018 20,50
2019 20,50
2020 22,00
2021 22,00
2022 22,00
2023 9,36
2024 9,40
2025 9,40
2026 9,40

Vuonna 2023 kaikkien kuntien tuloveroprosenttia alennettiin lailla 12,64 prosenttiyksikköä, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille. Pudotus ei siis tarkoita veronkevennystä. Lähde: kaupungin tilinpäätösten veroprosenttitaulukot; 2026 talousarviosta.

Kiinteistövero 2025

Kiinteistöveroprosentit

Yleinen kiinteistövero
1,37 % 2013: 1,00 %
Vakituinen asuinrakennus
0,62 % 2013: 0,50 %
Muu asuinrakennus (esim. mökki)
1,50 % 2013: 1,10 %
Rakentamaton rakennuspaikka
4,00 % 2013: 3,00 %
Voimalaitos
3,10 % 2013: 2,50 %

Prosentti rakennuksen tai maan verotusarvosta. Kiinteistöverot toivat vuonna 2017 noin 18,9 M€ (sisältää muut pienet verot).

Kuluva vuosi

Miltä vuosi 2026 näyttää?

Kaupungin Valtiokonttorille raportoimat luvut ajalta tammi–kesäkuu 2026, verrattuna samaan aikaan vuotta aiemmin. Keskeneräinen vuosi: luvut kertyvät epätasaisesti (esim. verotilitykset), joten ne eivät ennusta koko vuoden tulosta.

Tammi–kesäkuu 2026 2025 Muutos Talousarvio 2026 (koko vuosi)
Verotulot 67,1 M€ 63,7 M€ +5,3 % 146,6 M€
Valtionosuudet 7,5 M€ 7,1 M€ +6,2 % 15,0 M€
Toimintatuotot 28,2 M€ 29,2 M€ −3,3 % 54,0 M€
Toimintakulut 91,4 M€ 89,3 M€ +2,3 % 198,9 M€
Vuosikate 12,8 M€ 12,2 M€ +4,8 % 21,1 M€
Investoinnit 6,3 M€ 3,6 M€ +76,2 % 22,8 M€

Neljännesvuositiedot ovat kumulatiivisia vuoden alusta eivätkä ole tilintarkastettuja. Kaupungin oma talouden seuranta käsitellään kaupunginhallituksessa: hae päätöksistä →

Lähde: Valtiokonttori · tammi–kesäkuu 2026 · päivitetty 5.10.2026 · Tietoja lähteestä

Suunnitelma ja toteuma

Mitä budjetoitiin ja mitä tapahtui?

Talousarvio verrattuna toteumaan. Mukana vain tunnusluvut, joihin kaupungin sisäiset erät eivät vaikuta, jotta luvut ovat vertailukelpoisia.

Tunnusluku Talousarvio Muutettu talousarvio Toteuma Poikkeama
Toimintakate −142,8 M€ −136,9 M€ −131,6 M€ +5,3 M€ +3,9 %
Verotulot 143,6 M€ 140,0 M€ 139,1 M€ −963 586 € −0,7 %
Valtionosuudet 12,8 M€ 14,2 M€ 14,0 M€ −204 192 € −1,4 %
Vuosikate 16,4 M€ 20,1 M€ 25,2 M€ +5,1 M€ +25,5 %
Poistot ja arvonalentumiset 21,7 M€ 21,7 M€ 22,8 M€ +1,1 M€ +5,0 %
Tilikauden tulos −5,3 M€ −1,6 M€ 2,4 M€ +4,0 M€ +248,5 %
Investointimenot 21,5 M€ 22,6 M€ 17,6 M€ −5,0 M€ −22,3 %
Lainakanta 31.12. 223,2 M€ 223,2 M€ 208,9 M€ −14,4 M€ −6,4 %

Poikkeama lasketaan muutettuun talousarvioon (talousarvio valtuuston hyväksymine muutoksineen), tai jos sitä ei ole, alkuperäiseen. Kuluissa (poistot, investoinnit) positiivinen poikkeama tarkoittaa, että kuluja toteutui enemmän kuin budjetoitiin. Viiva (–) = lukua ei ole saatavilla.

Lähde: Valtiokonttori · päivitetty 5.10.2026 · Tietoja lähteestä

Velka ja investoinnit

Kasvaako velka?

Kun vuosikate ei riitä investointeihin, erotus rahoitetaan yleensä lainalla. Velkaa kannattaa katsoa asukasta kohden, koska väkiluku muuttuu.

Lainakanta 31.12., euroa asukasta kohden
Näytä taulukkona
Vuosi €/asukas
20153 321
20163 681
20173 644
20184 024
20194 740
20205 297
20215 721
20226 167
20236 068
20244 186
20254 052

Vuonna 2024 lainakanta pieneni, koska kaupunki käytti energiaomaisuusjärjestelystä saamiaan varoja lainojen ylimääräisiin lyhennyksiin (kaupungin tilinpäätös 2025, s. 51).

Vuosikate ja investoinnit, M€
Näytä taulukkona
Ikä Vuosikate Investointimenot
2015 11,6 25,1
2016 19,1 28,5
2017 26,7 42,2
2018 3,6 34,8
2019 3,1 39,9
2020 34,3 50,9
2021 17,7 26,9
2022 25,1 29,5
2023 37,9 25,8
2024 25,5 17,7
2025 25,2 17,6

Kun investointipalkki on vuosikatetta pidempi, investointeja ei saatu katettua tulorahoituksella, ja erotus on rahoitettu lainalla, omaisuuden myynnillä tai kassavaroilla.

Taseen yli- tai alijäämä

113,1 M€ ylijäämää

31.12.2025. Edellisten vuosien tulokset yhteensä. Kuntalain mukaan taseen alijäämä on katettava neljässä vuodessa; tätä lukua seurataan myös arvioitaessa kunnan talouden kriisiä.

Kertynyt yli-/alijäämä 31.12., M€
Näytä taulukkona
Vuosi M€
2015 +5,9
2016 +8,0
2017 +4,9
2018 −8,5
2019 −42,2
2020 −32,7
2021 −33,5
2022 −40,8
2023 −21,1
2024 +110,5
2025 +113,1

Lähde: Valtiokonttori · 2021–2025 · päivitetty 5.10.2026 · Tietoja lähteestä

Lähde: Tilastokeskus · 2015–2020 · päivitetty 5.10.2026 · Tietoja lähteestä

Vertailu

Mikkeli ja kaikki kunnat 2025

Euroa asukasta kohden, jotta eri kokoisia kuntia voi verrata. "Kaikki kunnat" on 292 Manner-Suomen kunnan yhteenlaskettu luku jaettuna niiden asukasmäärällä. Vertailu on taustatietoa, ei paremmuusjärjestys: kuntien tehtävät, ikärakenne ja palveluverkko eroavat.

€ / asukas 2025 Mikkeli Kaikki kunnat Ero
Verotulot 2 698 2 479 +219
josta kunnallisvero 2 008 1 754 +254
Valtionosuudet 272 723 −451
Toimintakate (palvelujen nettokulut) −2 553 −2 765 +212
Vuosikate 489 514 −25
Investoinnit 341 807 −466
Lainakanta 31.12. 4 052 3 595 +457
Kertynyt yli-/alijäämä 2 194 3 191 −997

Kunnat on tunnistettu Valtiokonttorin aineistosta raportoijina, joilla on verotuloja (kuntayhtymillä ei ole). Ahvenanmaan kunnat eivät ole aineistossa, joten väkiluku on Manner-Suomen. Toimintakate on negatiivinen: se kuvaa palvelujen nettokuluja, jotka katetaan veroilla ja valtionosuuksilla.

Lähde: Valtiokonttori · kuntien tilinpäätökset 2025 · päivitetty 5.10.2026 · Tietoja lähteestä

Lähde: Tilastokeskus · väkiluku 31.12. · päivitetty 4.10.2026 · Tietoja lähteestä

Pitkä kehitys

Miten talous on muuttunut?

Toteutuneet luvut vuodesta 2015 alkaen, nimellisinä euroina.

Tilikauden tulos, M€
Näytä taulukkona
Vuosi M€
2015−6,5
20161,8
20173,4
2018−14,0
2019−18,3
20209,3
2021−3,9
2022−7,8
202318,8
2024158,4
20252,4
Vertailtavuus: vuodet 2015–2020 Tilastokeskuksen tilastosta ja vuodesta 2021 Valtiokonttorin tietopalvelusta, joten lähde ja raportointimalli vaihtuvat vuosien 2020 ja 2021 välillä. Vuodesta 2023 sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on ollut hyvinvointialueella (sote-uudistus), joten esimerkiksi toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuksien tasot eivät ole vertailukelpoisia vuosien 2022 ja 2023 yli. Vuoden 2021 toimintakatetta ja tulosta ei saada Valtiokonttorin silloisesta raportointimallista, joten ne on otettu kaupungin tilinpäätöksestä (2021, s. 44).

Lähde: Tilastokeskus · 2015–2020 · päivitetty 5.10.2026 · Tietoja lähteestä

Lähde: Valtiokonttori · 2021–2025 · päivitetty 5.10.2026 · Tietoja lähteestä

Lähde: Mikkelin kaupunki · 2021 · ei vielä haettu · Tietoja lähteestä

Luvut on tarkistettu Mikkelin kaupungin tilinpäätöksiä vasten (110 lukua, viimeksi 5.10.2026). Menetelmä