Talous
Mihin Mikkelin rahat menevät?
Kokonaiskuva
Riittivätkö rahat vuonna 2024?
Kaupungin tulot ja menot tilinpäätöksen mukaan, kuin tiliote. Vuosikate kertoo, paljonko rahaa jäi investointeihin ja lainojen lyhentämiseen; tilikauden tulos ottaa huomioon myös omaisuuden kulumisen.
- VerotulotKunnallisvero, kiinteistövero ja osuus yhteisöverosta. +139,9 M€
- ValtionosuudetValtion rahoitus kunnan peruspalveluihin. +6,5 M€
- ToimintatuototMyynti, asiakasmaksut, tuet ja vuokrat. +55,9 M€
- Rahoituserät, nettoKorko- ja osinkotuotot miinus korkokulut. +1,5 M€
- ToimintakulutPalkat, palvelujen ostot, tarvikkeet ja avustukset. −178,8 M€
- Valmistus omaan käyttöön ym.Esimerkiksi kaupungin omana työnä tekemät investoinnit. +479 467 €
- VuosikateTästä rahoitetaan investoinnit ja lainojen lyhennykset. 25,5 M€
- PoistotRakennusten, katujen ja koneiden kuluminen kirjanpidossa. −23,1 M€
- Satunnaiset erätKertaluonteiset erät, esimerkiksi omaisuuden myynti. +156,1 M€
- Tilikauden tulosYlijäämä (+) tai alijäämä (−). 158,4 M€
Vuodesta 2023 sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointialueen vastuulla, joten tulot ja menot ovat aiempaa pienemmät. Vuosia ei voi verrata suoraan vuoden 2022 yli.
Yhteenveto 2024
Tuloja oli 202,3 M€ ja toimintamenoja 178,8 M€. Investointeihin ja lainojen lyhennyksiin jäi 25,5 M€ (491 € asukasta kohden).
Tilikauden tulos: 158,4 M€ ylijäämää.
Tulokseen sisältyy satunnaisia eriä +156,1 M€. Tilinpäätöksen mukaan ne liittyvät energiaomaisuusjärjestelyyn.
Poistot (23,1 M€) kuvaavat rakennusten ja infran kulumista: jos vuosikate on niitä pienempi, omaisuutta kuluu nopeammin kuin tulorahoitus riittää korvaamaan.
Ostolaskut
Keneltä ja mitä Mikkeli ostaa?
Toimittajat, kululajit, ostavat yksiköt ja muutokset vuosittain.
Ostoihin →Kaupunkikonserni
Mitä kaupunki omistaa?
Kaupungin yhtiöt, kuten ESE, Mikalo ja Metsäsairila: liikevaihto, tulos, velat ja henkilöstö vuosittain.
Kaupungin yhtiöihin →Hankinnat
Mitä kilpailutetaan nyt?
Kaupungin ja yhtiöiden avoimet tarjouspyynnöt, tietopyynnöt ja ratkenneet hankinnat Hilmasta.
Hankintoihin →Työttömyysturvan kuntaosuus
Mitä työttömyys maksaa kaupungille?
Kaupungin osuus mikkeliläisten työttömyysturvasta vuodesta 2025 alkaen kuukausittain ja työttömyyden keston mukaan.
Kuntaosuuteen →Tulot 2024
Mistä rahat tulevat?
- Kunnallisvero (ansiotulot)
- 103,4 M€ 51 %
- Kiinteistövero ja muut verot
- 23,3 M€ 12 %
- Osuus yhteisöverosta
- 13,2 M€ 7 %
- Valtionosuudet
- 6,5 M€ 3 %
- Myyntituotot
- 30,9 M€ 15 %
- Maksutuotot
- 4,6 M€ 2 %
- Tuet ja avustukset
- 4,8 M€ 2 %
- Muut toimintatuotot (mm. vuokrat)
- 15,7 M€ 8 %
Verotulot ovat 69 % kaupungin tuloista. Jokaisesta 100 eurosta 69 € tulee veroista, 3 € valtiolta ja loput palvelujen myynnistä, maksuista ja vuokrista.
Kiinteistövero ja muut verot = verotulot − kunnallisvero − yhteisövero (vuoteen 2020 asti tilastossa yhdistetty).
Menot 2024
Mihin rahat menevät?
- Henkilöstökulut
- 94,3 M€ 51 %
- Palvelujen ostot
- 51,4 M€ 28 %
- Aineet, tarvikkeet ja tavarat
- 15,1 M€ 8 %
- Avustukset
- 8,8 M€ 5 %
- Muut toimintakulut (mm. vuokrat)
- 9,3 M€ 5 %
- Korkokulut
- 5,1 M€ 3 %
Jokaisesta 100 eurosta 51 € menee kaupungin oman henkilöstön palkkoihin ja 28 € ostopalveluihin.
Menolajeittain (kaupungin ulkoiset menot). Palveluittain alla. Keneltä ostetaan →
Palveluittain 2024
Mihin palveluihin rahaa käytetään?
Nettokustannus = palvelun kulut miinus sen omat tulot (asiakasmaksut, myynti, tuet). Erotus katetaan veroilla ja valtionosuuksilla. Kuluissa ovat mukana myös kaupungin sisäiset erät, kuten omien tilojen vuokrat.
- Perusopetus
- 54,8 M€ · 1 056 €/asukas
- Varhaiskasvatus
- 32,5 M€ · 627 €/asukas
- Kadut ja yleiset alueet
- 8,9 M€ · 171 €/asukas
- Lukiokoulutus
- 8,6 M€ · 167 €/asukas
- Liikunta- ja ulkoilupalvelut
- 6,6 M€ · 128 €/asukas
- Kulttuuripalvelut
- 4,8 M€ · 93 €/asukas
- Esiopetus
- 4,4 M€ · 84 €/asukas
- Elinkeinojen edistäminen
- 3,8 M€ · 74 €/asukas
- Yleishallinto ja vaalit
- 3,3 M€ · 64 €/asukas
- Joukkoliikenne ja muut liikkumisen palvelut
- 3,2 M€ · 61 €/asukas
- Kirjastopalvelut
- 2,8 M€ · 55 €/asukas
- Tukipalvelu
- 1,9 M€ · 36 €/asukas
- Muut palvelut (15)
- 9,8 M€
- Kuluja, joita ei voitu kohdistaa palveluun (7 %)
- 15,7 M€
Toiminnot, joiden tulot ylittävät kulut (6)
Esimerkiksi tilojen vuokraus ja vesihuolto saavat tuloja myös kaupungin omilta palveluilta (sisäiset vuokrat ja maksut), joten niiden "nettokustannus" on negatiivinen. Sama raha näkyy kuluna niissä palveluissa, jotka tiloja käyttävät.
- Vuokrauspalvelut
- −13,5 M€
- Vesihuolto
- −6,0 M€
- Kiinteistön muodostaminen
- −3,9 M€
- Maaomaisuuden hallinta
- −2,1 M€
- Maa- ja metsätaloustuotteet
- −353 084 €
- Pysäköinnin järjestäminen ja valvonta
- −242 658 €
Valtiokonttorin palveluluokitus (kuntien yhteinen). Kaupungin oma organisaatio (lautakunnat) voi jakaa palvelut eri tavoin.
Lähde: Valtiokonttori · palveluluokittain 2024 · päivitetty 5.10.2026 · Tietoja lähteestä
Veroprosentti
Paljonko Mikkeli perii kunnallisveroa?
Vuonna 2026 kunnallisvero on 9,40 % verotettavasta ansiotulosta.
Näytä taulukkona
| Vuosi | % |
|---|---|
| 2013 | 19,75 |
| 2014 | 20,00 |
| 2015 | 20,00 |
| 2016 | 20,00 |
| 2017 | 20,50 |
| 2018 | 20,50 |
| 2019 | 20,50 |
| 2020 | 22,00 |
| 2021 | 22,00 |
| 2022 | 22,00 |
| 2023 | 9,36 |
| 2024 | 9,40 |
| 2025 | 9,40 |
| 2026 | 9,40 |
Vuonna 2023 kaikkien kuntien tuloveroprosenttia alennettiin lailla 12,64 prosenttiyksikköä, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät hyvinvointialueille. Pudotus ei siis tarkoita veronkevennystä. Lähde: kaupungin tilinpäätösten veroprosenttitaulukot; 2026 talousarviosta.
Kiinteistövero 2025
Kiinteistöveroprosentit
- Yleinen kiinteistövero
- 1,37 % 2013: 1,00 %
- Vakituinen asuinrakennus
- 0,62 % 2013: 0,50 %
- Muu asuinrakennus (esim. mökki)
- 1,50 % 2013: 1,10 %
- Rakentamaton rakennuspaikka
- 4,00 % 2013: 3,00 %
- Voimalaitos
- 3,10 % 2013: 2,50 %
Prosentti rakennuksen tai maan verotusarvosta. Kiinteistöverot toivat vuonna 2024 noin 23,3 M€ (sisältää muut pienet verot).
Kuluva vuosi
Miltä vuosi 2026 näyttää?
Kaupungin Valtiokonttorille raportoimat luvut ajalta tammi–kesäkuu 2026, verrattuna samaan aikaan vuotta aiemmin. Keskeneräinen vuosi: luvut kertyvät epätasaisesti (esim. verotilitykset), joten ne eivät ennusta koko vuoden tulosta.
| Tammi–kesäkuu | 2026 | 2025 | Muutos | Talousarvio 2026 (koko vuosi) |
|---|---|---|---|---|
| Verotulot | 67,1 M€ | 63,7 M€ | +5,3 % | 146,6 M€ |
| Valtionosuudet | 7,5 M€ | 7,1 M€ | +6,2 % | 15,0 M€ |
| Toimintatuotot | 28,2 M€ | 29,2 M€ | −3,3 % | 54,0 M€ |
| Toimintakulut | 91,4 M€ | 89,3 M€ | +2,3 % | 198,9 M€ |
| Vuosikate | 12,8 M€ | 12,2 M€ | +4,8 % | 21,1 M€ |
| Investoinnit | 6,3 M€ | 3,6 M€ | +76,2 % | 22,8 M€ |
Neljännesvuositiedot ovat kumulatiivisia vuoden alusta eivätkä ole tilintarkastettuja. Kaupungin oma talouden seuranta käsitellään kaupunginhallituksessa: hae päätöksistä →
Lähde: Valtiokonttori · tammi–kesäkuu 2026 · päivitetty 5.10.2026 · Tietoja lähteestä
Suunnitelma ja toteuma
Mitä budjetoitiin ja mitä tapahtui?
Talousarvio verrattuna toteumaan. Mukana vain tunnusluvut, joihin kaupungin sisäiset erät eivät vaikuta, jotta luvut ovat vertailukelpoisia.
| Tunnusluku | Talousarvio | Muutettu talousarvio | Toteuma | Poikkeama |
|---|---|---|---|---|
| Toimintakate | −344,0 M€ | −370,2 M€ | −350,1 M€ | +20,1 M€ +5,4 % |
| Verotulot | 233,2 M€ | 233,2 M€ | 237,1 M€ | +4,0 M€ +1,7 % |
| Valtionosuudet | 127,9 M€ | 127,9 M€ | 127,9 M€ | −13 014 € 0,0 % |
| Vuosikate | 18,9 M€ | −7,3 M€ | 17,7 M€ | +25,0 M€ +343,2 % |
| Poistot ja arvonalentumiset | 21,5 M€ | 22,4 M€ | 21,7 M€ | −685 948 € −3,1 % |
| Tilikauden tulos | −2,6 M€ | −29,6 M€ | −3,9 M€ | +25,7 M€ +86,7 % |
| Investointimenot | 26,9 M€ | 34,4 M€ | 26,9 M€ | −7,5 M€ −21,9 % |
| Lainakanta 31.12. | 322,9 M€ | 296,5 M€ | 298,2 M€ | +1,6 M€ +0,6 % |
Poikkeama lasketaan muutettuun talousarvioon (talousarvio valtuuston hyväksymine muutoksineen), tai jos sitä ei ole, alkuperäiseen. Kuluissa (poistot, investoinnit) positiivinen poikkeama tarkoittaa, että kuluja toteutui enemmän kuin budjetoitiin. Viiva (–) = lukua ei ole saatavilla.
Lähde: Valtiokonttori · päivitetty 5.10.2026 · Tietoja lähteestä
Velka ja investoinnit
Kasvaako velka?
Kun vuosikate ei riitä investointeihin, erotus rahoitetaan yleensä lainalla. Velkaa kannattaa katsoa asukasta kohden, koska väkiluku muuttuu.
Näytä taulukkona
| Vuosi | €/asukas |
|---|---|
| 2015 | 3 321 |
| 2016 | 3 681 |
| 2017 | 3 644 |
| 2018 | 4 024 |
| 2019 | 4 740 |
| 2020 | 5 297 |
| 2021 | 5 721 |
| 2022 | 6 167 |
| 2023 | 6 068 |
| 2024 | 4 186 |
| 2025 | 4 052 |
Vuonna 2024 lainakanta pieneni, koska kaupunki käytti energiaomaisuusjärjestelystä saamiaan varoja lainojen ylimääräisiin lyhennyksiin (kaupungin tilinpäätös 2025, s. 51).
Näytä taulukkona
| Ikä | Vuosikate | Investointimenot |
|---|---|---|
| 2015 | 11,6 | 25,1 |
| 2016 | 19,1 | 28,5 |
| 2017 | 26,7 | 42,2 |
| 2018 | 3,6 | 34,8 |
| 2019 | 3,1 | 39,9 |
| 2020 | 34,3 | 50,9 |
| 2021 | 17,7 | 26,9 |
| 2022 | 25,1 | 29,5 |
| 2023 | 37,9 | 25,8 |
| 2024 | 25,5 | 17,7 |
| 2025 | 25,2 | 17,6 |
Kun investointipalkki on vuosikatetta pidempi, investointeja ei saatu katettua tulorahoituksella, ja erotus on rahoitettu lainalla, omaisuuden myynnillä tai kassavaroilla.
Taseen yli- tai alijäämä
113,1 M€ ylijäämää
31.12.2025. Edellisten vuosien tulokset yhteensä. Kuntalain mukaan taseen alijäämä on katettava neljässä vuodessa; tätä lukua seurataan myös arvioitaessa kunnan talouden kriisiä.
Näytä taulukkona
| Vuosi | M€ |
|---|---|
| 2015 | +5,9 |
| 2016 | +8,0 |
| 2017 | +4,9 |
| 2018 | −8,5 |
| 2019 | −42,2 |
| 2020 | −32,7 |
| 2021 | −33,5 |
| 2022 | −40,8 |
| 2023 | −21,1 |
| 2024 | +110,5 |
| 2025 | +113,1 |
Lähde: Valtiokonttori · 2021–2025 · päivitetty 5.10.2026 · Tietoja lähteestä
Lähde: Tilastokeskus · 2015–2020 · päivitetty 5.10.2026 · Tietoja lähteestä
Vertailu
Mikkeli ja kaikki kunnat 2025
Euroa asukasta kohden, jotta eri kokoisia kuntia voi verrata. "Kaikki kunnat" on 292 Manner-Suomen kunnan yhteenlaskettu luku jaettuna niiden asukasmäärällä. Vertailu on taustatietoa, ei paremmuusjärjestys: kuntien tehtävät, ikärakenne ja palveluverkko eroavat.
| € / asukas 2025 | Mikkeli | Kaikki kunnat | Ero |
|---|---|---|---|
| Verotulot | 2 698 | 2 479 | +219 |
| josta kunnallisvero | 2 008 | 1 754 | +254 |
| Valtionosuudet | 272 | 723 | −451 |
| Toimintakate (palvelujen nettokulut) | −2 553 | −2 765 | +212 |
| Vuosikate | 489 | 514 | −25 |
| Investoinnit | 341 | 807 | −466 |
| Lainakanta 31.12. | 4 052 | 3 595 | +457 |
| Kertynyt yli-/alijäämä | 2 194 | 3 191 | −997 |
Kunnat on tunnistettu Valtiokonttorin aineistosta raportoijina, joilla on verotuloja (kuntayhtymillä ei ole). Ahvenanmaan kunnat eivät ole aineistossa, joten väkiluku on Manner-Suomen. Toimintakate on negatiivinen: se kuvaa palvelujen nettokuluja, jotka katetaan veroilla ja valtionosuuksilla.
Lähde: Valtiokonttori · kuntien tilinpäätökset 2025 · päivitetty 5.10.2026 · Tietoja lähteestä
Lähde: Tilastokeskus · väkiluku 31.12. · päivitetty 4.10.2026 · Tietoja lähteestä
Pitkä kehitys
Miten talous on muuttunut?
Toteutuneet luvut vuodesta 2015 alkaen, nimellisinä euroina.
Näytä taulukkona
| Vuosi | M€ |
|---|---|
| 2015 | 181,6 |
| 2016 | 200,7 |
| 2017 | 197,7 |
| 2018 | 216,6 |
| 2019 | 251,8 |
| 2020 | 278,5 |
| 2021 | 298,2 |
| 2022 | 320,6 |
| 2023 | 315,0 |
| 2024 | 217,2 |
| 2025 | 208,9 |
Lähde: Tilastokeskus · 2015–2020 · päivitetty 5.10.2026 · Tietoja lähteestä
Lähde: Valtiokonttori · 2021–2025 · päivitetty 5.10.2026 · Tietoja lähteestä
Luvut on tarkistettu Mikkelin kaupungin tilinpäätöksiä vasten (110 lukua, viimeksi 5.10.2026). Menetelmä