Otavan osayleiskaavan muutos / Tainionniemi

Kaavaehdotus oli nähtävillä 6.5.-8.6.2026. Nähtävilläoloaikana saatiin kolme lausuntoa ja yksi muistutus.

Etelä-Savon Pelastustaitoksella ei ollut huomautettavaa.

Riihisaari/Savonlinnan museon lausunnossa todetaan, että kolme paikallisesti arvokasta maisemakohdetta on merkitty kaavakartalle ja alueen rakennuskantaa on esitelty kaavaselostuksessa kuvin. Kaavaehdotukseen ei ole huomautettavaa rakennetun kulttuuriympäristön osalta.

Lupa- ja valvontavirasto kannustaa siirtymään maakunta-, yleis- ja asemakaavojen kaavamääräysten ja kaavakohteiden esitystavasta annetun asetuksen (Katja-asetus) mukaisten kaavamerkintöjen ja -määräysten käyttöön. Lisäksi Lupa- ja valvontavirasto suosittelee, että uuteen rakennetun ympäristön Ryhti-tietojärjestelmään siirryttäisiin mahdollisimman pian.

Vastine: Merkitään tiedoksi. Kaavamuutos on tullut vireille jo pari vuotta sitten, joten siinä hyödynnetään vielä siirtymäsäännöstä.

Kahden tilan omistajat jättivät yhteisen muistutuksen:

Kaava-aineisto on puutteellinen

Kaava-aineisto ei täytä MRL:n edellytystä selvitysten riittävyydestä. Aineistosta puuttuu mm. vesistövaikutusten arviointi, rantarakentamisen mitoituslaskelman laskentaperusteet, emätilaselvitys ja emätilaperiaatteen soveltaminen, selvitys kantatilaan kuuluvien rakennuspaikkojen kokonaismäärästä, vaikutusten arviointi maanomistajien tasapuoliseen kohteluun.

Mitoituslaskelman laskentatapaa ei ole esitetty avoimesti ja tarkastettavasti, joten osallisten ei ole mahdollista arvioida, täyttääkö kaava maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen tai perustuuko rakennusoikeuden osoittaminen asianmukaisiin selvityksiin. Laskelmassa on tarkasteltu ainoastaan kaava-alueen rantaviivaa eikä ole arvioitu lainkaan Vihakkalanlahden nykyistä rakentamistiheyttä tai vastarannan rakennuspaikkojen vaikutusta kokonaisuuteen. Mitoituslaskelman tarkempaa aineistoa on pyydetty sähköpostitse 6.5.2026 Mikkelin kirjaamosta ja kaavoitusinsinööriltä, mutta aineistoa ei ole toimitettu.

Vesistövaikutusten arviointi on puutteellinen suhteessa rantarakentamisen lisäämiseen sekä rantarakentamisen siirtämiseen Vihakkalanlahden kaltaiseen kapeaan, matalaan ja osittain eristyneeseen vesialueeseen. Käytännössä vaikutusten arviointi on kuitenkin rajattu lähinnä kasvi-, lintu- ja nisäkäslajistoon (Sipari 2025), eikä vesistö- tai naapurivaikutuksia ole arvioitu riittävästi. Erityisesti Vihakkalanlahden vastarannan nykyisiin rakennuspaikkoihin kohdistuvia vaikutuksia ei ole tarkasteltu asianmukaisesti.

Perusteet Tainionkallion rakennuspaikan laillistamiselle jäävät aineistossa epäselviksi. Mikäli alueen rakennuksilla on voimassa oleva rakennuslupa tai muu laillinen peruste, tulisi tämä yksilöidä kaava-aineistossa. Ottaen huomioon Tainionkallion ja Tainionniemen yhteinen omistajuus, jää myös epäselväksi, onko Tainionniemen rakennusoikeutta tosiasiallisesti käytetty jo Tainionkallion alueella.

Kaava-aineistossa on olennaisia virheitä ja ristiriitoja

Rakennuspaikkojen määrä lisääntyy suoraan vähintään yhdellä uudella rakennuspaikalla (Tainionkallio). Lisäksi rakennuspaikkojen siirtäminen vesistön osasta toiseen lisää rakentamispainetta nimenomaan Vihakkalanlahden alueella. Lisäksi aineistossa todetaan, ettei Surmasaari liity muutokseen. Kiinteistö- ja kantatilatietojen perusteella Surmasaari kuuluu kuitenkin samaan kantatilaan ja liittyy siten olennaisesti rakennusoikeuden kokonaismitoitukseen ja emätilaperiaatteen soveltamiseen. Yhteyden sivuuttaminen heikentää mahdollisuutta arvioida rakennusoikeuden todellista määrää ja kaavan vaikutuksia. Kaava-aineistossa todetaan myös, että vaikutukset naapureihin on huomioitu rakennuspaikkojen sijoittelussa. Käytännössä rakennuspaikkoja kuitenkin sijoitetaan suoraan nykyisten laillisten rakennuspaikkojen vastarannalle Vihakkalanlahden kapeimmille alueille. Kaava-aineiston ristiriitaisuudet ja puutteet heikentävät olennaisesti mahdollisuutta arvioida muutoksen lainmukaisuutta ja vaikutuksia.

Kaavamuutos asettaa maanomistajat eriarvoiseen asemaan

Kaavamuutos johtaa maanomistajien epätasapuoliseen kohteluun erityisesti Vihakkalanlahden vastarannan maanomistajien näkökulmasta. Mikäli yhdelle kantatilalle osoitetaan rakennusoikeutta ilman johdonmukaisesti laadittua emätilatarkastelua ja avoimesti esitettyä mitoituslaskentaa, asetetaan muut saman vesistöalueen maanomistajat eriarvoiseen asemaan. Kaava-aineistosta ei ilmene perusteita sille, miksi juuri kyseiselle alueelle voidaan osoittaa lisää tai siirrettyä rakennusoikeutta Vihakkalanlahdella poikkeuksellisella tavalla suhteessa alueen nykyiseen rakentamistilanteeseen. Maankäyttö- ja rakennuslain keskeinen periaate on maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Nyt esitetty kaavaratkaisu ei osoita, että tätä periaatetta olisi noudatettu.

Edellä esitetyillä perusteilla pyydämme, että kaavaehdotusta ei hyväksytä nykyisessä muodossaan; kaava-aineisto täydennetään asianmukaisilla emätila-, mitoitus- ja vesistövaikutusselvityksillä; rakennuspaikkojen todellinen määrä ja kantatilatarkastelu esitetään avoimesti; vaikutukset Vihakkalanlahden vesistöön ja nykyisiin naapureihin arvioidaan asianmukaisesti; maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun toteutuminen arvioidaan uudelleen.

Vastine:
Mitoitukseen, vesistövaikutuksiin, luontoon, maisemaan yms. liittyviin kysymyksiin on annettu vastineet jo luonnosvaiheessa, eikä kaavaratkaisu ole niiden osalta muuttunut. Kaavaselostusta on aiemmin täydennetty mm. mitoituksen ja erilaisten vaikutusten arvioinnin osalta. Kaavoitusta valvovilla viranomaisilla ei ollut ehdotusvaiheessa huomautettavaa kaavaratkaisusta. Lupa- ja valvontaviraston on kaavoitusta ohjaavana viranomaisena valvottava, että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja merkittävät maakunnalliset asiat. Kaikki vaaditut selvitykset ja muutokset kaavaratkaisuun on tehty, eikä kaavaehdotuksesta annetussa lausunnossa ole lisävaatimuksia selvitysten tai vaikutusten arvioinnin suhteen.

Mikkelin kaupungin mukaan Otavan osayleiskaavassa on käytetty ns. Etelä-Savon mallia vastaavaa rantamitoituksen periaatetta, jossa todellisesta rantaviivan pituudesta saadaan mitoittava rantaviiva käyttäen lahtien, niemien ja saarten leveyteen perustuvia kertoimia. Osayleiskaavan mitoituksen mukaan 100–200 metriä leveällä lahdella mitoittavaan rantaviivaan otetaan huomioon 75 % todellisesta rantaviivasta. Kapeammissa lahdissa rantaviivaa otetaan huomioon vielä vähemmän. Kertoimilla pyritään siihen, ettei kapeisiin lahtiin tai niemiin tulisi liikaa rakennuspaikkoja. Mitoitus ei määrittele rantarakennuspaikkojen etäisyyksiä toisistaan vaan rakennuspaikkojen määrän. Vaikka pyrkimyksenä on välttää rakennuspaikkojen sijoittuminen vastakkain, kaava-alueella on useita tällaisia rakennuspaikkoja.

Nyt sijoitetulla rakentamisella ei ole todennäköisesti huomattavaa heikentävää vaikutusta vesistön tilaan, sillä rakennuspaikkojen kokonaismäärä alueella ei kasva, eikä kaavalla suunnitella alueelle poikkeuksellista tai erityisesti päästöjä aiheuttavaa toimintaa. Ainoastaan kaavassa jo osoitettujen rakennuspaikkojen sijoittelua muutetaan paremmin rakentamiseen soveltuville alueille. Yleisesti sanotaan, että vesistöjen kuormituksen suurimmat vaikuttavat tekijät ovat maatalous sekä metsätalous sekä teollisuus. Yhtenä seikkana on esiin nostettu myös rantarakennuspaikkojen jätevesien sekä hulevesien puutteellinen käsittely, joka koskee nimenomaan vanhoja jo rakennettuja rakennuspaikkoja, joissa on puutteelliset jätevesien ja hulevesien käsittelyjärjestelmät. Nyt kaavamuutoksella käsiteltävät rakennuspaikat ovat vielä rakentamattomia ja kaavamääräyksissä ja kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on määrätty jätevesien käsittelystä rakennuspaikkojen osalta niin, ettei tarpeetonta kuormitusta synny vesistöihin, joten riskit rehevöitymisen lisääntymiseksi hule- tai jätevesien osalta ovat pienet. Alueella metsätalous saattaa myös vaikuttaa mahdolliseen rehevöitymiseen, mutta maataloudesta aiheutuvilla päästöillä ei ole alueella suurta merkitystä.

Vaikutukset vastarannan naapureille on jo pyritty minimoimaan rakennuspaikkojen sijoittelussa. Alkuperäisessä kaavaratkaisussa 2 RA-rakennuspaikkaa on osoitettu hyvin alavalle paikalle Tainionniemen eteläpuolelle. Näiden siirto paremmin rakentamiselle soveltuvaan maastoon on perusteltu. Tainionniemeen ei ole tieyhteyttä, joten myös sieltä siirto mantereelle tieyhteyksien ulottuviin on perusteltu.

Surmasaari ei ole mukana kaavamuutoksessa eikä siihen siten voida vaikuttaa kaavaprosessin yhteydessä.

Vastarannalle osoitetaan kaavaehdotuksessa paikallisesti merkittävä maisema-alue (merkintä pma). Vaikutukset vastarannan naapureille on jo pyritty minimoimaan rakennuspaikkojen sijoittelussa. Kaavakartta osoittaa kaavamuutosalueen, ei sen ympäröiviä alueita. Alueen kaavatilanne, eli tilanne myös vastarannan osalta, on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 1.22.

AKL 39 § 4 momentin mukaan yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Jos naapurikiinteistöltä tai lähialueelta kuuluu normaaleja elämisen ääniä tai näkyy valoja, niitä ei ole oikeuskäytännössä laskettu kohtuuttomaksi haitaksi. Yleiskaavaan siis voidaan merkitä rakennuspaikkoja, joissa rakennukset näkyvät vastapäisille kiinteistöille ja vaikka niiden käytöstä aiheutuu ääntä.

Kaavaratkaisussa on käytetty kokonaisharkintaa, jossa rakennuspaikkoja on siirretty paremmin rakennettavissa ja saavutettavissa oleviin sijainteihin. Rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan vastarannan asutus ja kaavatilanne huomioiden vähemmän kapeisiin kohtiin, huomioiden kuitenkin myös rakennettavuus ja todetut luonnonarvot. Viranomaiset valvovat luonnonarvojen osalta tarpeellisilta osin niiden huomioimisen yleiskaavassa. Näiden osalta on myös tehty tarkennuksia kaavaratkaisuun määräysten muotoilun osalta.

Muistutuksen jättäneille ja muille osallisille on annettu sekä kaavan valmisteluvaiheessa että uudelleen ehdotusvaiheessa mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun sekä lausua kirjallisesti mielipiteensä asiasta siten kuin alueidenkäyttölaissa säädetään. Se ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että maanomistajien mielipiteissä esitettyihin vaatimuksiin olisi suostuttava. Kaavan laatimiseen liittyy usein erilaisten näkemysten yhteensovittamista, eikä vuorovaikutus voi aina johtaa kaikkien esitettyjen kannanottojen huomioon ottamiseen. Kunnalla on lisäksi itsehallintonsa nojalla laaja harkintavalta kaavan sisällön suhteen, kunhan kaava täyttää laissa säädetyt kaavan sisältövaatimukset.